Euroopan unioni ilmoitti eilen, että hiilirajojen mukauttamismekanismin (CBAM, hiilitariffi) teksti julkaistaan virallisesti EU:n virallisessa lehdessä.CBAM tulee voimaan seuraavana päivänä Euroopan unionin virallisen lehden julkaisemisen jälkeen, eli 17. toukokuuta!Tämä tarkoittaa, että juuri tänään EU:n hiilidioksiditariffi on käynyt läpi kaikki menettelyt ja astui virallisesti voimaan!
Mikä on hiilidioksidivero?Annan teille lyhyen esittelyn!
CBAM on yksi EU:n Fit for 55″ päästövähennyssuunnitelman keskeisistä osista.Suunnitelman tavoitteena on vähentää EU:n jäsenvaltioiden hiilidioksidipäästöjä 55 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EU on toteuttanut joukon toimenpiteitä, mukaan lukien uusiutuvan energian osuuden lisääminen, EU:n hiilimarkkinoiden laajentaminen ja päästöjen pysäyttäminen. polttoaineajoneuvojen myynti ja hiilirajavälitysmekanismin perustaminen, yhteensä 12 uutta laskua.
Jos se vain tiivistää kansankielellä, se tarkoittaa, että EU laskuttaa kolmansista maista tuodut korkeahiilipäästöiset tuotteet tuontituotteiden hiilipäästöjen mukaan.
EU:n suorin tarkoitus hiilidioksidimaksujen asettamisessa on ratkaista "hiilivuoto"-ongelma.Tämä on ongelma, joka kohtaa EU:n ilmastopoliittisia toimia.Se tarkoittaa, että tiukentuneiden ympäristömääräysten vuoksi EU:n yritykset ovat siirtyneet alueille, joilla tuotantokustannukset ovat alhaisemmat, minkä seurauksena hiilidioksidipäästöt eivät vähene maailmanlaajuisesti.EU:n hiilirajaveron tavoitteena on suojella tiukan hiilipäästövalvonnan alaisia EU:n tuottajia, nostaa suhteellisen heikkojen tuottajien tariffikustannuksia, kuten ulkoisia päästöjen vähennystavoitteita ja valvontatoimenpiteitä, sekä estää EU:n sisällä yrityksiä siirtymästä maihin, joissa on pienemmät päästökustannukset "hiilivuodon" välttämiseksi.
Samalla CBAM-mekanismin kanssa tehtävää yhteistyötä varten käynnistetään samanaikaisesti myös Euroopan unionin hiilikauppajärjestelmän (EU-ETS) uudistus.Uudistussuunnitelman mukaan EU:n ilmaiset hiilidioksidioikeudet poistetaan kokonaan vuonna 2032, ja ilmaisten päästöoikeuksien poistaminen lisää tuottajien päästökustannuksia entisestään.
Käytettävissä olevien tietojen mukaan CBAM:ää sovelletaan aluksi sementtiin, teräkseen, alumiiniin, lannoitteisiin, sähköön ja vetyyn.Näiden tuotteiden tuotantoprosessi on hiiliintensiivinen ja hiilivuodon riski suuri, ja se laajenee myöhemmässä vaiheessa vähitellen muille toimialoille.CBAM aloittaa koetoiminnan 1.10.2023 siirtymäkaudella vuoden 2025 loppuun asti. Vero otetaan virallisesti käyttöön 1.1.2026. Maahantuojien on ilmoitettava EU:hun edellisenä vuonna tuotujen tavaroiden lukumäärä ja niiden piilotetut kasvihuonekaasut joka vuosi, ja sitten he ostavat vastaavan määrän CBAM-sertifikaatteja.Sertifikaattien hinta lasketaan EU:n päästöoikeuksien keskimääräisen viikoittaisen huutokaupan perusteella ilmaistuna euroina/t CO2-päästöjä.Vuosina 2026–2034 EU:n päästökauppajärjestelmän mukaisten ilmaisten kiintiöiden asteittainen poistaminen tapahtuu samanaikaisesti CBAM:n kanssa.
Kaiken kaikkiaan hiilidioksidimaksut vähentävät merkittävästi ulkopuolisten vientiyritysten kilpailukykyä ja ovat uudenlainen kaupan este, jolla on monia vaikutuksia kotimaahani.
Ensinnäkin maani on EU:n suurin kauppakumppani ja suurin hyödykkeiden tuontilähde sekä suurin EU:n tuonnin hiilidioksidipäästöjen lähde.80 prosenttia EU:hun vietyjen maani välituotteiden hiilipäästöistä tulee metalleista, kemikaaleista ja ei-metallisista mineraaleista, jotka kuuluvat EU:n hiilimarkkinoiden korkean vuotoriskin aloihin.Kun se sisällytetään hiiliraja-asetukseen, sillä on valtava vaikutus vientiin.Sen vaikutuksesta on tehty paljon tutkimustyötä.Erilaisten tietojen ja oletusten (kuten tuontituotteiden päästömäärä, hiilidioksidipäästöjen intensiteetti ja vastaavien tuotteiden hiilen hinta) tapauksessa päätelmät ovat aivan erilaiset.Yleisesti uskotaan, että vaikutukset vaikuttavat 5–7 prosenttiin Kiinan kokonaisviennistä Eurooppaan, ja CBAM-sektorin vienti Eurooppaan laskee 11–13 prosenttia.viennin kustannukset Eurooppaan nousevat noin 100-300 milj. dollaria vuodessa, mikä vastaa CBAM:n kattamien tuotteiden vientiä Eurooppaan 1,6-4,8 %.
Mutta samalla meidän on myös nähtävä EU:n "hiilitariffipolitiikan" myönteinen vaikutus maani vientiteollisuuteen ja hiilimarkkinoiden rakentamiseen.Kun otetaan esimerkkinä rauta- ja terästeollisuus, maani hiilidioksidipäästöjen tason terästonnia kohden ja EU:n välillä on 1 tonnin ero.Kaventaakseen tätä päästövajetta kotimaani rauta- ja teräsyritysten on ostettava CBAM-sertifikaatit.Arvioiden mukaan CBAM-mekanismilla on noin 16 miljardin yuanin vaikutus maani teräskaupan volyymiin, se nostaa tulleja noin 2,6 miljardilla yuania, lisää kustannuksia noin 650 yuania terästonnia kohden ja verotaakka noin 11 %. .Tämä epäilemättä lisää vientipainetta maani rauta- ja teräsalan yrityksiin ja edistää niiden siirtymistä vähähiiliseen kehitykseen.
Toisaalta maani hiilimarkkinoiden rakentaminen on vielä lapsenkengissään, ja tutkimme edelleen tapoja heijastaa hiilidioksidipäästöjen kustannuksia hiilimarkkinoiden kautta.Nykyinen hiilen hintataso ei voi täysin heijastaa kotimaisten yritysten hinnoittelutasoa, ja joitakin ei-hinnoittelutekijöitä on edelleen.Siksi maani tulisi "hiilitariffipolitiikkaa" muotoiltaessa vahvistaa viestintää EU:n kanssa ja harkita järkevästi näiden kustannustekijöiden ilmenemistä.Näin varmistetaan, että maani teollisuus pystyy paremmin selviytymään "hiilitariffien" edessä olevista haasteista, ja samalla edistää maani hiilimarkkinoiden rakentamisen tasaista kehitystä.
Siksi tämä on maallemme sekä mahdollisuus että haaste.Kotimaisten yritysten on kohdattava riskejä, ja perinteisen teollisuuden tulisi luottaa "laadun parantamiseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen" vaikutusten eliminoimiseksi.Samaan aikaan kotimaani puhtaan teknologian teollisuus saattaa tuoda "vihreitä mahdollisuuksia".CBAM:n odotetaan kannustavan uusien energiateollisuudenalojen, kuten aurinkosähkön, vientiä Kiinaan ottaen huomioon sellaiset tekijät kuin Euroopan edistäminen uusien energiateollisuudenalojen paikallista tuotantoa, mikä saattaa lisätä kiinalaisten yritysten kysyntää investoida puhtaaseen energiateknologiaan. Euroopassa.
Postitusaika: 19.5.2023